Lippukunta Jukolan Veljet ja Siskot sai alkunsa vuonna 1929. Nurmijärven seurakunnassa oli jo aikaisemmin 1920-luvulla perustettu tytöille ompeluseuroja, mutta poikatyön ohjaajat puuttuivat. Poikien vapaa-ajan vietosta oltiin huolissaan. ”Tänä vuonna — on syntynyt muutamia (uusia) tyttöosastoja, mutta missä ovat pojat? Saavatko ne edelleenkin viettää vapaa-aikansa teillä ja kujilla huonoissa seuroissa, oppimassa kaikkea pahaa. Eikö löytyisi kyläkunnissamme sellaisia henkilöitä, jotka ymmärtäisivät poikien hätää, sillä pojat ovat todellakin hädässä—.”
Ratkaisun poikatyön käynnistämiseen toi nuoriso-ohjaajan palkkaaminen seurakuntaan syksyllä 1929. Partiotyö oli jo ilmeisesti käynnistynyt Nurmijärven yhteiskoululaisten piirissä aikaisemmin samana syksynä, mutta seurakunta ja papisto olivat partiotyön vahvoja tukijoita alusta alkaen. Jukolan Veljet hyväksyttiin Suomen Partioliittoon 7.12.1929.
Ensimmäinen Nurmijärvelle perustettu lippukunta oli siis tarkoitettu pojille, mutta tytöt eivät pitkään tyytyneet vain seuraamaan vierestä poikien touhuja. Vuonna 1931 perustettiin Nurmijärvelle tyttölippukunta Jukolan Siskot. Molempien lippukuntien painopiste oli kirkonkylässä, mutta vähitellen toiminta laajeni muihinkin kyliin.
18.10.1979 perustettiin Nurmijärvelle uusi lippukunta, kun poika- ja tyttölippukunnat yhdistettiin Jukolan Veljet ja Siskot -nimiseksi yhteislippukunnaksi. 1980-luvulla uudelle lippukunnalle ryhdyttiin luomaan uusia tunnuksia. Ainoat olemassa olevat tunnukset olivat vuonna 1958 molemmille lippukunnille käyttöön vihityt liput, jotka ovat lippukunnalla vieläkin käytössä. Huivista oli tiedossa vain, että 1930-luvulla oli ollut käytössä sininen huivi, jossa oli ollut mustia ja keltaisia osia. Nykyisin käytössä olevan tummansinisen huivin, jonka vasemmassa reunassa on musta kaistale ja oikeassa keltainen, ulkonäkö määriteltiin 1980-luvun alussa. Lippukunnan 60-vuotisjuhlassa 1989 otettiin käyttöön huivimerkki, jossa on tuohikontti ja sitä ympäröivät seitsemän tähteä.
